Kari-Pekka Kyrö sai valmentaja oikeudet takaisin niin Suomessa ja kansainvälisestikkin, joskin hän joutui olemaan kohtuuttoman pitkään pois kyseisistä tehtävistä, noin 16 vuotta. Valmentajuuden takaisin saantiin
vaikutti olennaisesti yhdenvertaisuuslaki, joka tuli voimaan vuoden 2015 alusta.
Samainen yhdenvertaisuuslaki voi olla ratkaisuna myö ortodoksi Isä Mitron pappeus viran takaisinsaantiin. Yhdenvertaisuuslaki ei kylläkään koske
uskonnonharjoittamista, johtuen kenties järjestöllisistä hierarkioista. Tavallinen seurakuntajäsen hän saa silti olla. Luterilaisen ja ortodoksikirkon jäsenen erottamisesta ei ole laissa määräävää
mahdollisuutta, vain itse saa päättää eroamisesta tosin kuin pienien uskonnollisten yhdyskuntien ja niiden seurakuntien tavoissa on lisäksi määräävät sääntelyt jäsenen erottamisesta seurakunnan
päätöksellä.
Sääntöjen esittäminen on myös osaksi leikkiä tietyissä seurakunnissa. Mielestäni on täysin ymmärtämätöntä menettelyä ettei voida olla joustavia
suhtautumisissa esimerkiksi aforistisiin asioihin, satiiriin, sarkasmiin ja parodiointiin. Sitä samaa itse äärevät uskovaiset esittävät vastapelureina omilla uskonnollisilla tulkinoillaan. Sen kyllä huomaa milloin tulee
tahallista henkilökohtaista kilkkaa ja herjaa hakkerointi periaatteella. Jotkut uskonnolliset ilmaisut ovat aivan tarkoituksellakin peiteltyjä herjoja ja se on tietysti loukkaavaa varsinkin, jos sillä pyritään puuttumaan henkilökohtaisiin
vapauksiin. Äärevillä kristillisillä aktiivi uskovilla on mitä ilmeisimminkin jonkinlainen jatkuvan oikeassa olemisen psykoosi ihan sallitusti ja linnoittautuvat vieläpä esityksissään järjestöllisiin tekijän
oikeuksiin vedoten.
Itse kannatan yhteisöllisiä ja sosiaalisia vapauksia asiain tulkinnoissa. Onneksi syrjintä on nykyään rikos ja enää ei hakkeroida sillä tempulla.